Lokakuu!

Paljon Onnea kummitytölle, tähti-heijastin loistakoon iltojen pimetessä! 

Pikainen pipo-ompelus juuri ennen lähtöä, niinkuin tapana on, Tupsunkin tein siitä ilosta että ko, neiti kulkee kouluun taksilla. Omatkin tahtoisi tupsuja, mutta pyöräkypärän alle ei sitten kuitenkaan sovi. Katsotaan asiaa kaikista paksuimpiin talvipipoihin uudestaan. 

Ompelut on kyllä edelleen hitaanlaisesti eteneviä, jotain on saanut ommella uudestaan ja uudestaan, ja vielä uudestaan. Kai se tekee kun keskittyminen on niin pätkittäistä, ehtii hyvä jos aloittaa kun pitää jo lopettaa. 

Isommalle neidille ompelin tarpeeseen rennon hupparin. Miehusta ( :D ) on vuoritettu, ja löytyypä sieltä vetoketjullinen sisätaskukin  kännykkää tmv. varten. 

Takana on alikeommeltu tähtönen tuomassa edes jotain piristettä tumman harmaaseen huppariin.

Keltainen ruusukangas ihanaa Babushkarosea Pehemiältä.

Muuten elämä rullailee alla olevaan malliin, aina on pienet jalat pystyssä jossain kuvan reunan ulkopuolella, tai mitä ikinä teenkin. Pikkujätkä oppi vastikään pyörähtämäänkin, hui kuinka aika juoksee.

Tuota ihanaa kippoa kuvasin Instagrammia varten ihan itseksensä, mutta taisi tästä otoksesta tulla lopulta kaikista rakkkain  ♥

Venus ja kesäpaita

Jo joulun alla työhuoneeseeni muutti neiti Venus, kotoisin englannista, mutta elämänsä Käylässä viettänyt vanha neiti, vai lienekö jo rouvaksi kuuluisi puhutella. Vähän hiljainen kaveri, niin ei oikein ole selvyyttä menneisyydestä.   

Mukautuvainen neiti on kyllä, kaikessa säädettävyydessään, mutta vanhuksen jalat on  hieman huterassa kunnossa, joten viettäköön aikansa tuolla hyllyllä toistaiseksi.  

Mittoja en ole vielä kokeillut säätää omikseni, mutta laitoin nyt kuitenkin mallin vuoksi paidan kuvausta varten venukselle (paita nimittäin näytti niin kauhean lyhyeltä ja leveältä lattialle levitettynä..) 

Toppi Metsolan apilaa, omalla kaavalla itselle tehty. Yritän tuon auringonkeltaisen myötä pitää mielessä että yleensä joka vuosi on nähty kesä täälläkin, vaikkei taas siltä tunnukaan, lunta tulee ja tulee ja ennestäänkin on metrin kinokset. Muutama yö sitten pakkasta oli vielä -26 astetta, onneksi päivällä sentään ollaan lähempänä nollaa kuin kolmeakymmentä pakkasastetta.

Paidan kaula-aukko oli ensin pyöreä, mutta tuli vähän kummalliselle korkeudelle, niin lisäsin eteen framilon-rypytyksen, joka muokkasikin etukappaletta aikalailla istuvammaksi ja kaula-aukon V-n muotoiseksi.

Kuvasinpa samalla näitä sekalaisia läjiä työpöydälläni. Kansioissa on kaavoja, ja kansiot pysyy hyvin pystyssä Tiimarin loppumetreillä ostetussa pleksilaatikossa.  Myös vetoketjut laitoin tuollaisiin pleksilootiin, ja aikas hauskat olisivat varmasti monen muunkin asian säilyttämiseen. 

Koneen takana on parissa korkeassa KUMELAn lasipurkissa nauhanpätkiä ja muuta kertynyttä töhnää. Purkit on löydetty ja pelastettu äitini lapsuudenkodista, vanhasta vinoksi käyneestä autiotalosta. 

Purkkeihin löytyi myös kannet ja raudat joilla purkit suljetaan. Välillä purkit on olleet  kukkamaljakoina ja voisipa näille keksiä käyttöä vaikka keittiössä ( joo, ajattelin että kuvat olisi kivempia kun 'järjestäisin' nuo nauhat tuonne purkkiin ja heivaisin roskat mäkeen, mutta eihän sitä kaikkeen ehdi kun samalla pyörittää vaihteeksi sairastupaa.) 

 'Venus, made in England' 

Paljonko lie Venuksella ikää?

hus hus blogihiljaisuus

Blogihiljaisuuden murtamiseksi pakko ottaa kovat keinot käyttöön, eli etsiä viimeaikaisten ompelusten suhtkoht siedettävät kuvat ja tykittää ne kaikki samaan postaukseen. Seuraavista töistä jos saisi sitten tarkemmin ja reaaliaikaisemmin tehtyä postauksia. 

Eli, tilauksesta patakintaat. Sisus kangastukusta ko. tarkoitukseen olevaa huopaa. Päällinen Marimekon Lappuliisaa, joka jäi yli kun aiemmin päällystin tuolla kankaalla äp-makuupussin samaan osoitteeseen. 

 Saksanpojalle lähti paitoja n. koossa 92cm. Kankaat mikä mistäkin, silityskuva aikoinaan Michasilta Saksasta ja kettuaplikaatio Farbenmixin nettisivuilta. Aiemmin vasta tein isomman ketun, linkki löytyy Metsolan pallot-postauksesta.

Nappilistoja on mukava ja helppo tehdä, varsinkin kun sujuu jo melkein rutiinilla.

Turkoosiin paitaan askartelin uuden Ottobren innostamana tuollaisen kanttauksen tuonne olalle. Kaavat on omia muunnelmia jostain aiemmasta Ottobresta.

Yhtä pientä vauvaa ja upeita retrovaunuja varten ompelin tilauksesta kauniinkauniin peiton.  Sopis kyllä meidänkin sohvalle..

Välissä ohut vanukangas. Kukka on Metsolan Blossomia, sopiva aurinkoinen keltainen puuvilla löytyi rovaniemen Eurokankaasta. (siis minä kävin Rovaniemellä, mutta en Ottobrellä, hurja vääryys!!!!! )

 Asiakkaalle lähti seuraava jumpsuit, tästä tulee jotenkin molokids-merkki  mieleen, väriyhdistelmä on ihan taatusti ollut tähtien kanssa jossain sisävaatteessa? 

Koko muistaakseni 86/92cm.

Ja viimeisinpänä, muttei tosiaankaan vähäisimpänä, tällä kertaa, musta jumpsuit Metsolan ihanilla keltapalloilla höystettynä. Koko 128cm.

Jalkalampun tuunaus

Pitkästä aikaa minä tuunasin jotain jännää.  Jotain, minkä lopputulos ylitti omatkin odotukset.

Kerran kauan sitten katsoin hyllyn takaa kateellisenä kun kaksi naista tutkivat kädessään kierrätyskeskuksessa puista pöytälampun jalkaa ja ääneen miettivät millä värillä sen maalaisi ja millaisen varjostimen siihen voisi laittaa ja mihin se sopisi jne. No, sen jälkeen minä sitten olen kulkenut silmät lampunjalkatutka-auki-asennossa kirppiksiä ja etenkin tuota edullista kierrätyskeskusta.

Sehän sitten sattui kohdalle kerran, käsittelemätöntä puuta  (eli ei poistettavaa lakkaa, jee) oleva lampunjalka. Päällä oli oranssi rimpsu-kauhtana, mutta sen jätin suosiolla kierrätyskeskukseen, kun sieltä läksin lampunjalka kainalossa kotiin. Rautakaupasta hain jonkun jossain kehumaa Empire-kalustemaalia ja jalka sai valkoisen pinnan. Sitten seurasikin suvantovaihe, kun varjostimen tyylistä tai värityksestä ei ollut minkäänlaista mielikuvaa. Nättihän tuo oli ilman varjostintakin. Niin, tai ostin toisella reissulla kierrätyskeskuksesta vaaleanharmaan varjostimen, jota yritin spray-maalata valkoisemmaksi. Lopputulos oli paljon törröttävää karvaa kankaan pinnassa ja laikukas valko-harmaa väritys. Öh, muoto ja koko kuitenkin miellyttivät niin en onneksi heittänyt vielä mäkeen.

Ikean reissullakin pyörittelin mustavalkoista varjostinta kädessäni, mutta sitä ei ollutkaan hyllyssä, joten se siitä, olisi ehkä ollut liian isokin. Ahaa-elämys tuli, kun eräs ystäväni oli päällystänyt samantapaisen varjostimen tapetilla, ja sitä tutkiessa tajusin että ehkäpä tuossa minunkin varjostimessani on sen nukkakankaan alla erikseen sellainen muovi-lieriö, jonka päälle voin vetää millaisen pinnan haluan. Ja jee, karva-kangas lähti kohtuudella (no ei tod.) irti ja minä käytin yhden aamun googlaamalla varjostimen päällystämistä ja erikeeperin laimennusta, ilman tulosta. 

Pakko siis vain kokeilla. Kankaaksi valitsin Marimekon upean Räsymatto-kuosin, jota ostin vastikään kappaverhoja varten eteiseen ja josta vielä tähänkin riitti.

Tykkään! Ihana! Jee, osasin!!

Tuohon vaakatasossa olevan peilin alle voitte kuvitella mielessänne vanhan (kolhiintuneen?) kauniin muotoisen sivustavedettävän puusängyn. Sen, jota en laiskasta etsimisestä huolimatta ole vielä löytänyt. 

(Jos sinulla on ylimääräinen, tarjoa minulle!)

Isoksi kasvanut Marketta

Oulusta tarrautui mukaan reilu määrä trikookudetta. Taisi olla Menita-kauppa Isokadulla, joka myi ainakin sillä viikolla ulkolaista trikookudetta 4,95e/kg. Vieressä oli Lankamaailma-kauppakin, mutta se ei vastannut hulppeita odotuksia. Nimimerkillä Oulunkylän lankamaailmassa käynyt. 

Kulman takana olisi ollut vielä Lumoava Lankakin, mutta sinne en samalla reissulla ehtinyt. Jospa sitten seuraavalla reissulla, ja ilman jälkikasvua kiitos. 

Maton ohje alunperin Kauhavan kangasaitan Marketta-matto. Minä halusin isomman kuin ohjeessa, joten kasvatin terälehtiä pidemmiksi loogisilla lisäyksillä ennen terälehtien kapenemista.  Reunat tein samalla tavalla kuin mm. aiemmin tekemääni valkoiseen mattoon, jotta niissä olisi jotain sukulaisuutta, jos kerran samassa talossa tai tilassa aikovat viihtyä. Mistä en tottapuhuakseni ole ihan varma, kun tuo turkoosi ei ehkä sittenkään ole sitä miltä sen kuvittelin meidän lattialla näyttävän.   Aavistuksen häiritsee tuo värin vaihtuminenkin, vaikka sen siedän jos silmä muuten tottuu.

Matto on ennen kuvaa pestykin kahdesti, toisen kerran 60 asteessa jotta se kutistuisi ja tiivistyisi, mitä se reilusti tekikin. Saattoipa siis olla liian paksu koukku jo alunperinkin.

 Halkaisija nyt 150cm ja painoa n. 4kg.

Kärpässieni One piece

Maailmalle lähti menneellä viikolla tälläinen ihana unisex-jumpsuit, kiitokset vielä tilaajalle!  Toivotan mukavia leikkejä tässä jumpsuitissa!  

Tällä kertaa taas hitusen lökömpi malli, korotettu hupunetureuna, kaaritaskut ja pitkät resorit.

Niin ja esiintyihän yläkuvassa työhuoneeni uusi naulakkokin. Jo raksa-aikana, eli 4v sitten(?!!) Stemmasta mukaan lähtenyt, kauan kaapissa odottanut.  Tyähuoneeseen on tulee ostettua kaikkea iloista ja värikästä, joka kyllä 'uhkaavasti' leviää sitten ympäri muutakin taloa... niinkuin alla oleva lankakori, josta oli vaikea päättää laitanko sen työhuoneeseen vai lastenhuoneeseen.

 
Tämä 0,50e Rukan syyskirppikseltä, jossa oli taas mukavasti myyjiä ja myytävää.  Minun mukaani tarttui myös mm. Esla lasten potkukelkka ja dubloja.

Edellistä ihanampi

 

 Poijan pökäleelle tuli tehtyä toinenkin huppari. Entistä ihanampi. Samalla kaavalla. Paksua ruskeaa joustofroteeta ja ihanaa raikasta keltaista tähtikangasta.  Tälläistä voisi pitää itsekin, ehkä ilman taskua noin niinkuin tylsästi tietenkin. 

Pallotaskun paloihin silittelin tukikankaan, saumuroin reunat, silittelin saumuroinnit nurjalle ja tikkasin taskun suun kohdan nurjalle. Sitten neulasin taskupalat paikoilleen ja tikkailin päältä kiinni huppariin. Helppoa ja siistiä tuon tukikankaan avulla.

Joustis Lieblingstückelta, tähdet Ikasyr ja vetoketju Royal-tuote. Keltainen resori Hannan Kangas. Että jos joku haluaa samanlaisen niin tietää ainakin neljää tilausta..hyvä vitsi piste fi.

Tästä huonosta kuvasta aasinsilta alla olevaa peittoon. Se löytyi kierrätyskeskuksesta, hyväkuntoinen, kaunis ja varmaan vanhakin lasten peitto. 

Jos minulla olisi mökki tai asuntovaunu, tätä käytettäisiin siellä ilman pussilakanaa. Nyt tämä hakee paikkaansa kotona. Seinälle?

Kottikärryt

Ostin kerran kottikärryt mallia kotiäiti. (= kärryt ohjautuu hyvin yhdellä kädellä yhtenäisen työntöaisan takia. Ja kärryt pysyy möykyissä ja kuopissakin pystyssä kahdella renkaalla. Toisella kädellä ahkera äiti-ihminen vetää tai työntää tietysti lastenvaunuja, joten ed. mainitut ominaisuudet ovat hyvin tärkeitä.) Jostain syystä kärryt jäi kuitenkin jo ensimmäisenä syksynä säiden armoille ja ne ruostuivat kamalaan kuntoon.  Tänä kesänä, kiitos Värisilmän keväisen mainoksen, päätin tehdä asialle jotain. 

Ensin hioin hiekkapaperilla ja harjasin teräsharjalla ruosteet pois = mahdollisimman vähiin. Kuva on otettu kun homma oli jo loppusuoralla... Seuraavaksi pesu kauhealla peltipesu-aineella, jonka pelkkä etäinen haistelu pisteli silmiä ja sisäelimiä. Pesun jälkeen sudin kärryihin Rostex-ruosteenestopohjamaalin ja lopuksi  päälle ärhäkän värisen Unica-ulkokalustemaalin. Lopputulosta voi ihailla mieluiten niin kaukaa, että ei erota valumia ja pensselin jälkiä. Ensimmäiset käyttökerratkin kärry on läpäissyt mainiosti ilman maalin naarmuuntumista.

Jälkiviisaana täytyy todeta, että olisi sittenkin pitänyt malttaa vielä seuraavaan päivään siirtää maalausta ja hakea kaupasta tärpättiä ja ohentaa maalia vähän. Nyt se oli turhan paksua ja huonosti leviävää ja puolenvälin jälkeen aloin pelätä kesken loppumista. 

Kirppujen torilta

Pitkästä aikaa pikainen kirppispostaus. 

Tämä limenvihreä ihana lipasto muutti meille kirpeällä 5e hinnalla kirpputorin muuttoloppuunmyynnistä. Joskus sitä vaan löytää jotain haluamaansa. Ainakin kaksi ikean reissua ruotsin puolelle, eli noin 4h matkan päähän olen tehnyt ja siellä miettinyt ja jahkannut laatikostojen kohdalla maksaisinko 70e laatikostosta ompelupöydän alle ja aina ole palannut tyhjin käsin (tältä osin).  Ja siksipä tämän löytyminen onkin saanut minut oikein iloiseksi. K neiti jo vihjaili että voi ottaa tuon sitten kun minä en enää tarvitse... niimpä. 

Sopii hyvin ikean keltaisen roskaämpärin viereen.

Toinen viimeaikojen hauska löytö oli Sarviksen iso kukkaruukku kierrätyskeskuksesta, 2e. 

Tämä pääsi nyt pihalle Astereiden kodiksi, mutta päässee syksyn tullen sisälle lämpimään.

Kiitokset myös minulle/blogilleni annetuista tunnustuksista! 

Yritän palata niihin lähiaikoina, vaikka huono olenkin vastaamaan.

Siirtolapuutarha keittiössäni

Taisinkin aiemmin mainita tehneeni uudet verhot keittiöön ja muistin jonaina päivänä ottaa muutaman kuvankin. (joka nyt täytyy koittaa muistaa julkaista, kun siellä näkyy risut ja ruohotkin, joita ei pääsiäisen jälkeen enää jaksaisi katsella.) Kangas on Marimekon Siirtolapuutarha.

Ostin kangasta tasan verhoihin tarvittavan pituuden, hinta kun on aikas suolainen jo nykyisin. Leveyttä kankaassa oli kuitenkin parikymmentä senttiä ylimääräistä, jotka nekin pääsivät tarkasti käyttöön.  Pannulappujen kääntöaukkoa ei ole edes kiinni ommeltu, sisustuslappuset kun on...ne käytössä olevat nokiset on jossain ihan muualla, piilossa. Leipäkoriin silitin tukikankaita, ja siitä tulikin mukavan jämäkkäreunainen.  Kuvat on huoooooonoja, mutta olkoon.

 Ja mukavaa Pääsiäistä vielä jokaiselle, ken tämän lukee!  Eikö sitä tänään voi vielä ihan hyvin toivottaa, luulen.