Joulusukkia ja jumpsuitteja

Joulunaluksen ompeluputkesta valmistui myös joulusukkia tilauksesta. Päällinen reipasta tasaraita-trikoota, sisus täysvinoon leikattua pellavaa joka tuo ryhtiä sukkiin, mutta vinoon leikkauksen myötä myös joustaa sopivasti.  

Muistikohan pukki tai tonttu tuoda näihin sisäsltöä? Toivottavasti menivät täydestä myös noille joulun ammattilaisille.

Tilauksesta myös muutama jumpsuit, joiden teko oli kuin kotiin olisi palannut. Ihan hetkeen en ollu jumpsuittia ommellutkaan (paitsi nukeille), ja näiden teko tuli jostain selkäytimestä ja ilahdutti tuttuudellaan, kummallista. Tai harvinaista ja yllättävää jotenkin oli tuollainen kokemus ommellessa.  Näiden jälkeen piti tehdä omalle vauvalle myös uusi jumpsuitti, mutta siitä lisää toisessa postauksessa.

Musta kangas joustocollegea, siksakin metsolan trikoota, raita jotain nimettömämpää, ehkä kangaskapinasta tai majapuulta. 

Ja voi, tuota kuvien tuhjuisuutta ja hämäryyttä. Joulun hämyä se vain on...eh. Nythän tuo on jo onneksi päivä pidentymässä ja valo taas lisääntymässä.

Mukavaa Uutta Vuotta 2016 jokaiselle tänne eksyneelle lukijalle!

Collegepaidat

Haa, nämäkin on  vielä postaamatta.  Joulukuun alussa oli ekaluokkalaisen syntymäpäivät, ja ompelin hänelle yllätykseksi uuden collegen.  Sitä ennen olin tehnyt ystävälle tilauksesta hupparin, joka oli  menossa lahjaksi, joten sekään ei ole aiemmin vielä päätynyt blogiin ettei paljastuisi :D 

Kaava molemmissa sama, mutta tyyli aika eri. Oma neiti on aika siro ja pienikokoinen, joten tuollainen toisille  (nuoremmille pojille) rento huppari on hänelle istuva peruspaita. 

Panda on leikattu Viljaminpuodin trikoosta ja ommeltu suoralla paikoilleen, toki kaksipuolisen liimakankaan avulla.  Samoin on kiinnitetty sateenvarjo ja kyynärpäihin paikat Metsolan ruutukankaasta.

Lieskahupparin lieskat ja letku on applikoitu ja hupun sisäpuoli on lieskojen kanssa samaa oranssia.

 Olisipa muuten ollut omakin poika tämän ottamassa. Tein kyllä hänelle myöhemmin oman samantapaisen hupparin kun pandakangas kotiutui ja teki mieli ommella pandoja joka paikkaan. mutta vielä se ei ainakaan saanut yhtä ihastelevaa vastaanottoa kuin tämä pikaisesssa sovituksessa jo. Kun ne lieskat siitä puuttuivat, mutta yritänpä senkin saada vielä kuvattua. 

Joulukuun ompeleita

Olisi sitten muutamaankin postaukseen asti ompeluita kuvattuina :)

Nämä on mun saamia joululahjoja, olin kilttinä ollut selvästi! No, vähemmän kuvauksellisen lahjan käytin jo ennen joulua alta pois, lahjakortin nimittäin.

Laskin että taisin ommella tänävuonna 24 lahjaa, joista 7 taisi olla vaatteita ja loput sitten pipoja, pussukoita, nukenvaatteita ja ehkä jotain muutakin? Eikä määrässä ole laskettuna ne muutamat ompelut jotka tein töinä, eli eivät olleet lahjoja minulta (tai lapsiltani) vaan tilaaja tietääkseni lahjoitti ne eteenpäin. 

Seuraavien myötä keräsin hyvä äiti-pointseja joulun alla. Eli tytöt saivat itse valita materiaalit (lukuunottamatta sisäpuolen tukevaa vuorikangasta) ja ommella nämä lahjat; pussukan ja kynäkotelon. 

Piparikukista ompelin 90 senttisen tuubikaulusmekkosen. Nämä on nopeita tehdä, mutta kangasta menee hieman enemmän tuohon valtavaan, kauniiseen, kaulukseen. 

Jonain päivänä innostuin pitämään nukenvaatepajaa, ja päivitin kaavat toivottavasti entistä toimivammiksi kahdessa koossa. Toinen baby bornille tai muulle isommalle nukelle, toinen 'pikkunukelle', sellaiselle mitä niitä osittain pehmeävartaloisia tyyppejä onkaan. Eikä tässä kuvassa ole kaikki, omille päätyneet ainakin jäivät kuvaamatta.

Pussukoita ompelin sitten itsekin, kun lasten kanssa oli harjoiteltu ja näitä tuli nopeasti. Tyttöjen opettajat saivat omansa, ja joku muukin erityisen kilttinä tänä vuonna ollut :P

Pipoja, niitäkin valmistui, mutta eivät halunneet kuviin kaikki.

Taitaa jatkua seuraavassa postauksessa.

Joulukuuta! (ja lahjavinkki ompelijalle)

Joulukuu jo!  Näin se syksy on mennyt sitten kuitenkin nopeasti ja talon pikkuisin mies kasvanut kovasti. 

Ompelukset alkaa olla enimmäkseen toistaiseksi piiloteltavaa mallia, jospa saan pläjäytettyä niitä näkyviin kunhan joulupukki on ne kantanut erisuunnille Suomea. Uusia kankaita on joku tyyppi tilannut muutamaankin otteeseen taas.. kukahan? 

Muutamia joulunalusompeluksia kuitenkin. Nimittäin tonttulakkeja. Omiksi ja muidenkin tarpeiksi. Laitan muutaman tuonne valmiisiin, jotta voisit osaa omasi. 

Sain yhteistyötarjouksen Burda-kaavalehdeltä ja tartuin siihen muutamastakin syystä. Burda-lehdet nimittäin on olleet jo kouluajoista asti minulla käytössä jos olen tarvinnut jotain istuvampaa tai monimutkaisempaa takin, jakun tai juhlapuvun kaavaa (tai kaavan pohjaa josta lähteä tekemään sopivampaa.) Valikoima malleissa on ihan huima moneen muuhun kaavalehteen verrattuna. 

Nyt lehti on (taas?) suomenkielisenä saatavilla, voi niitä aikoja kun oppi väkisin saksaa yläasteen kässäntunnilla burdan ohjeita selvitellessä :D  Niin ja ainakin  minun mielestäni tämä pätkä olisi nyt edullinen hinnaltaankin.  Saan tästä muutaman lehden itsellenikin lahjana (palkkiona...verot ja tulot ja jne :D ), mutta ihan vilpittömästi voin sanoa että jos en saisi, niin voisin nuo muutamat numerot tilatakin. Eli; 

Joululahjavinkki! Tilaa itsellesi tai ystävällesi lahjaksi suomenkielinen Burda-lehti 3 nroa hintaan 16,50 €. Tilaus alkaa tammikuun numerosta, joka ilmestyy 14.1. Tilauksen voi peruuttaa milloin tahansa 3 numeron jälkeen. Yhteystiedot ja tilaukset osoitteeseen marianne.koskimies@burdastyle.fi.  

Rauhallista ja ressitöntä joulukuuta jokaiselle!!

Vauvalahjus ja lapaset

On jopa tällekin syksyä vähän puikot neuloneet. Sain aikaan lapaset, ihan itselleni. 

Malli on saanut vaikutteita Muita ihania-blogin aalloista, mutta itsepä ne kuitenkin ruutupaperille piirtelin, kun en mökkeillessä saanut puhelimella kätevästi auki auttavia mallikuvia.

Ystävä sai pienoisen vauvan, ja hänelle ompelin Viljamin pandoista bodyn, raitatrikoosta (omat) suosikkihousut, sekä settiin sopivia tumppuja. 

Pakkaus on kierrätetty, taidettiin nimittäin saada omalle nuorimmalle jotain ihanaa (marimekon) vaatetta tässä paketissa. Mulla niin lopahtaa tekeminen siihen kun vaatteet on valmiit. Kaunis, tyylikäs kiitos, pakkaaminen tuntuu (enimmäkseen) aivan tähtitieteeltä, samoin kuin kortin askartelu(??!) tai sama homma siinä, että saan kyllä leivottua hyviä muffineja, tai piirakkaa, mutta se päällinen ja koristelu; sen suunnittelu ja toteutus meneekin sitten liian hankalaksi. Lopptulema on monesti sellainen röpöstys, samaa luokkaa kuin tein joskus ala-asteella jo.

Äh, ehkä minä voisin osata, mutta into siitä jo puuttuu ja vaikea saada aikaan. Olisko diagnoosia? Vai saanko vain itseni tuntien skipata tuon kortti ja pakkaus vaiheen lahjoista (jos ei ole sopivaa lahjakassia jemmassa)? ja unohtaa muffineista kuorrutukset?

Metsolan pisarat ja Marimekon Mansikkavuoret

 Oijoi sentään, tämähän meinaa kuitenkin pyörähtää siihen että saan laitettua instaan ensin monia juttua, ja sitten vasta blogiin. Tänne nyt kuitenkin syntyy enemmän tätä sanallista asiaa, instaan pikaisia räpsyjä sen hetken tekemisistä. Niin, no samat tai puolisekuntia erit räpsyt päätyy kyllä tännekin. Kameraa siis tulee kuljetettua entistä vähemmän mukana missään (paitsi mies kuljettaa sitä metsällä..mutta en postaa haukkuvideoita..toistaiseksi :D )

Poikanen, nuorempi sellainen, kohta jo puolivuotias! kasvaa hurjaa vauhtia, hurjempaa kuin muut ikinä tuossa vaiheessa. Pipot ja tumput ompelin taas uudet, ja tälle pojulle sain tupsunkin laittaa, pyöräkypärä kun ei vielä ole käytössä. 

Tämä mintunvihreä on oikea väri, kangas metsolan trikoo ja vähän paksumpi vuori.

Ja se penkkiprojekti.. niin. se valmistui vähän edellistä reippaammin. Hitainta oli päättää laitanko Mansikkavuoret oikein vai väärinpäin, tai kumminko päin ne tuollaiseen tuoliin kuuluisi edes tulla että ne olisi oikeinpäin? 

Ihanaihana aurinkoinen penkki nyt meillä!   Kangas on markiisia, jonka ystävä toi Marimekon ysmyistä, eli pitäisi olla kestävä.  Vielä jos laittaisi jonkun tekstiilisuoja-myrkyn päälle, niin olisi kaunis kauemmin! 

p.s. päivitin joku aika sitten muutaman valmiin vaatteen tuonne myytäviin :)

Hanskoja ja housuja

Olenko laiska äiti vai erityisen ahkera äiti, jos lasten valittessa hanskapulaa, en jaksa lähteä kauppaan vaan kaivan esiin hanskakaavat ja ompelen PUL-rukkaset jokaiselle? 

Toki nämä ei haluttuja toppasormikkaita korvaa, haetaan ne sieltä kaupasta jonain päivänä.. Mutta on kuitenkin taas yhdet vaihdokit lisää.  

Housutehdasta leikin myös päivänä muutamana. 

Mutta siis, räsymattoa vasten räsymattoa, pitääkö nämä kuvatakin toisinpäin? 

Tai jos olisin kuvannut kaikki valoisassa eteisessä? No, eipä tullut kuvattua.

Koko kaikissa näissä 74cm. Kaava muutettu Ottobren jostain housukaavasta.

Ja pöh, samanmalliset mutta ruututrikoosta jäi vielä kuvaamattakin. Nämä siitä samasta kankaasta tuli kuvattua, vähän ovat erikaavalla kuin kolmet edelliset; 

Leggingsit esikoiselle. Kankaat Metsola.

Ja tämä kaunis kuva viime postauksessakin nähdystä piposta pitää vielä julkistaa loppukarkiksi tälle postaukselle.

Projekteja aina tarvitaan

Siis eikö? Joku projekti(tuoli) saa aina olla niittipyssyä odottamassa.  

Ostin esikoiselle aikoinaan kirpputorilla syöttötuoliksi tämän kammotuksen..eh söpöliinin. Jo ostaessa oli verhoilussa reikä, ja myyjän kanssa oli puhettakin, että näppärähän tähän on päälliset uusia, tuollaisia lähes neliskanttisia palasia muutama. Niimpä.  Kolme omaa lasta, noin yhdeksän(!!!) vuotta tämä palveli tuolla rikkinäisellä valkoisella tekonahka-päällisellä, (jota piilottelin kyllä tuon vihreän pehmusteen avulla) kunnes sitten yhtenä kauniina päivänä mietin että tähänhän voisi käyttää kaapissa pyörivän palan Marimekon vahakangasta. 

Ei  mennyt kuin hetki, kunnes päästiin siihen niittipyssyn odotteluvaiheeseen, mies sitä niittipyssyä ajelutti väliin venäjällä, väliin töissä ja aika usein muuten vain pitkin metsiä, auton peräkontti-nimisessä tallessa.  Kerran jo kävin autostakin etsimässä, mutten arvannut että on piilotettu lattian alle, ovelaa. 

No, valmista tuli lopulta. Aika näyttää onko hyvä materiaali tässä käytössä, mutta ei haittaa jos ei olekaan, tähänhän on niin näppärä uusia hei nuo päälliset!!

Ja kun tuo kerran valmistui, haalasin kirppikseltä muutamalla eurolla uuden projektin. Tämä nyt sitten odottelee vielä sitä täydellistä kangastakin, niin että vielä on aikaa niittipyssyn hukkautua ennen sen tarvetta.

Tuoli on tukeva ja kaunis puuosiltaan, kangas likainen ja kurja. Tämän tilalta vein samantien yhden keikkuvan tuolin rumiluksen pois talosta, onnea on! 

Lokakuu!

Paljon Onnea kummitytölle, tähti-heijastin loistakoon iltojen pimetessä! 

Pikainen pipo-ompelus juuri ennen lähtöä, niinkuin tapana on, Tupsunkin tein siitä ilosta että ko, neiti kulkee kouluun taksilla. Omatkin tahtoisi tupsuja, mutta pyöräkypärän alle ei sitten kuitenkaan sovi. Katsotaan asiaa kaikista paksuimpiin talvipipoihin uudestaan. 

Ompelut on kyllä edelleen hitaanlaisesti eteneviä, jotain on saanut ommella uudestaan ja uudestaan, ja vielä uudestaan. Kai se tekee kun keskittyminen on niin pätkittäistä, ehtii hyvä jos aloittaa kun pitää jo lopettaa. 

Isommalle neidille ompelin tarpeeseen rennon hupparin. Miehusta ( :D ) on vuoritettu, ja löytyypä sieltä vetoketjullinen sisätaskukin  kännykkää tmv. varten. 

Takana on alikeommeltu tähtönen tuomassa edes jotain piristettä tumman harmaaseen huppariin.

Keltainen ruusukangas ihanaa Babushkarosea Pehemiältä.

Muuten elämä rullailee alla olevaan malliin, aina on pienet jalat pystyssä jossain kuvan reunan ulkopuolella, tai mitä ikinä teenkin. Pikkujätkä oppi vastikään pyörähtämäänkin, hui kuinka aika juoksee.

Tuota ihanaa kippoa kuvasin Instagrammia varten ihan itseksensä, mutta taisi tästä otoksesta tulla lopulta kaikista rakkkain  ♥