sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Lahjahuivin suuhun saa jo katsoa

 Hyvää joulunjälkeä kaikille lukijoille! Tässä näin pikainen bloggaus pukinkonttiin menneistä tekeleistä, suurimman osan taisin muistaa ikuistaakin. Jotain toki on vielä keskenkin.

Ensimmäisenä kuvissa kummipojalle lähtenyt kaivuri-pipo ja kauluri samaan sarjaan. Lankana miehen villapaidasta jäänyttä Katian Perua, ja turkoosi jotain muuta jämälankaa.  Toivottavasti kaivuri-kuvio on tunnistettava.  Ohjeet keksitty sitä mukaa kun työ eteni.
Sitten hempeä Rose Mohairista tehty Omppu-huivi, joka lähti kummitytön kaulaa lämmittämään. Tämä olikin yllättävän hidas tehdä esim. noihin Lehmus-huiveihin verrattuna. Harjoituksen puutetta ehkä tämän kuvion kanssa.
 Ja viimeisenä isompi, kahden kerän Lehmus-huivi vanhimmalle kummitytölle, toivottavasti väri ei ole aivan yökyök... Kuva on vaihteeksi huono, mutta jonkinlainen kuitenkin. Tässä lankaa jäi päättelyn jälkeen noin 10 sentin pätkä roikkumaan, joten langan menekki osui aika nappiin :O.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Neulekukkaro (ja vinkki vaippabloggaajille)


Kiitos tonttuselle, kun yhden päivän joulukalenteriluukusta tipahti kukkaron kehykset, eli ne napsuttimet.  Heti näin ne oranssin neulekukkaron reunassa, ja sehän piti toteuttaa.  Lankana vähän puuvillaa, vähän seitsemää veljestä ja vähän tempoa, eli saadakseni paksumman langan, neuloin yhtäaikaa noilla kolmella erinsävyisellä oranssilla, ja lopputuloksesta tuli pirteä.

Kiitos kirjaston, minäkin sain jo luettavakseni uutuuskirjat muutamalta suositulta kirjailijalta. Lankakaupan talvi keskittyi entistä vähemmän neuleisiin ja enemmän Dakotan muffinseihin, mutta ihan viihdyttävää luettavaa taas. Ahernin kirja on vielä alkutekijöissään, mutta edellisten kirjojen lailla luulen senkin olevan mielenkiintoinen kunhan pääsee mukaan. Ilahduin tämän kirjan pienestä fontista ja kohtuullisista rivinväleistä; Viime joulun Ahern uutuus Lahja kun oli venyttämällä venytetty isolla fontilla ja puolityhjillä sivuilla tiiliskiven kokoiseksi.

P.s.  Kaikki TSI-vaippabloggaajat!  Kannattaa käydä linkittämässä vaippabloggaus tai kuva facebookissa OnniBumin sivulla; voit saada palkinnoksi pitkälahkeiset VillaBumit, eli merinovillahousut!

perjantai 10. joulukuuta 2010

Joulukuusenalusmatto

Niin sitten tämäkin valmistui jo, vaikka jouluun on vielä hurjasti aikaa, eikä kuusikaan ole vielä sulamassa. Ihastuin virkkuukoukussa.fi -sivuilta löytyviin pitsimattoihin, ja kun sellaista sitten jossain sisustuslehdessä vinkattiin joulukuusen-alusmatoksi, piti minunkin rientää ostoksille paikalliseen Käsityökeskukseen. Sopivanväristä trikookudetta ei löytynyt varastosta, joten päädyin sitten ostamaan hieman kalliimpaa ontelokudetta, mikä ei kyllä yhtään harmita. Niin mukava ja nopea oli virkata tasaista kudetta ja lopputulos on siistin näköinen. Tosin omanlaisensa kauneus olisi epätasaisemmassa trikoossakin, mutta tällä kertaa näin. 


Purkamista oli taas luvattoman paljon joka välissä, mutta kylläpä se taas kannatti. Matto ei kupruile, kuten kuvasta näkyy :D  Viimeiset rimpsukierrokset taisin tehdä yhteensä noin kolmeen kertaan, ja lopulta ne kelpasivat. Mitään muutahan en tänään aikonutkaan tehdä...

Koukkuna siis koko 8 ja ontelokudetta mattoon meni 1850 grammaa ja jäljelle jäi huimat 75 grammaa.  Ohjeena käytin epätarkkaa mielikuvaa virkkuukoukussa.fi:n matoista, ja tietysti sovelsin itse purkamisen kautta löytäen sopivan määrän silmukoita ja osioita mattoon. Ja lisätään vielä, että maton halkaisija on n. 110cm.

tiistai 7. joulukuuta 2010

Outo kalenteriviritelmä ja Lina-pipo

Inspiroivasta  joko knits -blogista löysin aikaa sitten Lina-pipon ohjeen ja se raukka on joutunut odottelemaan toteuttamista jo monta kuukautta. Lankakaupasta omaa pipoa varten oli kuitenkin mukaan lähtenyt kerä oranssia Novitan Tempoa, joka myös odotteli puikoille pääsyä. Päätin sitten soveltaa ja tadaa, kuudestoista yrityskerta toden sanoo ja kaksi kaunista pääsi yhteen.

Silmukoita loin 80, jolloin ne menevät tasan kuvioihin ja kavennuksiin, eli kun ohjeessa pään ympärillä on 12 palmikkoa, on tässä niitä 8. Ennen kavennuksia tein kolme kokonaista kuviota, tosin 8 krs:n väleillä, kun ohjeessa niitä oli 10. Puikkoina nro 8 sukkapuikot, surkea Novitan vanha pyörö kun ei millään taipunut pipon tekoon. Ilokseni tosin Novitallakin näytti nyt olevan uusi taipuisampi tumma kaapeli pyöröissä sen entisen kirkkaan ja jäykän tilalla! 

Viimevuotisille 'Tontun pusseille', eli joulukalenteri-pussukoille piti keksiä systeemi, missä ne pysyvät tallessa ja avaaminenkin onnistuu. Mitään isoa seinän peittävää taustaa en halunnut alkaa virittelemään, osittain säilytyksen, osittain sopivan pitopaikan vuoksi. Kääntelin siis ylimääräisestä sankon rautalankasangasta ympyrän ja kiersin ympärille valkoista trikookudetta. Systeemi myös roikkuu trikookuteiden varassa.  Koristeena on öh...tuollaista tyylikästä punaista lahjanauhaa. Luulen että viitsiessäni kehitän siihen jotain vähän..öh vähemmän tylkikästä.

Pussit on valkoista vanhaa pellavaverhoa ja numeroita varten tulostin sopivalla fontilla numeroita paperille, leikkasin ne paperiveitsellä sabluunoiksi ja piirtelin kangastusseilla pusseihin.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Lehmusten varjossa

Kuinka monta tonttulakkia saa 50x55cm kokoisesta punaisesta joustofrotee-palasta? No ainakin neljä.  Pienempi neiti sai oman sopivan viimevuotisen vauvalakin tilalle, ja nuket kasan lakkeja. Nuken lakkien koko määräytyi täysin jäljellä olevien kankaanpalojen mukaan, ja jokaiselle näyttää käyttäjä löytyvän. Nämä pitääkin muistaa kerätä joulukrääsän kanssa talteen sitten joskus joulun jälkeen, niin ovat sitten jouluntuojia ensijoulun alla.

Kuviin niistä ei tietenkään löytynyt enää kahta enempää. Isompi malli on nimeltään Meiya, ja se kuuluu ruotsalaiseen Rubens Barn- perheeseen. Meiya, tutummin Meija, kotiutui meille Minvillasta, ja saa tästedes toimia vaippamallina mm. hulinoidessa.

Edellisen postauksen langoista on kiitettävästi syntynyt valmista. Miehen pipoa tehdessä ei mennyt kauan, ja viikonlopun mökkireissulla oli sopivasti aikaa yhden kerän Lehmus-huivin tekoon. Puikkoina KnitPron 6mm pyöröt. Lanka tosin loppui kun jäljellä oli vielä 13 senttiä pääteltävää, mutta onneksi on lankakori täynnä jämiä, ja sieltä löytyi huomaamaton lanka loppupätkän päättelyyn. Jotenkin koomiseen kohtaan loppui mielestäni.


Puikoilla on nyt toinen Lehmus vihreänsävyisestä mohairista. Nyt se tosin odottelee nurkassa vuoroaan, lanka kun jo ehti loppua, ja tarkoitus on tuosta tehdä isompi kuin oranssista. Oranssi on sopiva tuollaiselle pikkuneidille, mutta hieman nysä aikuiselle tai nuorelle, joten pitänee hakea vihreää toinen kerä pikapuoliin, että pääsee näiden lehmusten varjosta ja jatkamaan taas muita tekeleitä. 

p.s. miehen pipoa näköjään esittelee joku muu kuin mieheni :D  Kavennusohjeet peruspipoon lainasin aiemmin blogatusta Neuleita miehelle- kirjasta.