Isommalle poitsulle ompelin muutamia paitoja reissuunlähdön alla parisen viikkoa sitten.
Pari vuotta sitten tein H:lle paidan jossa applikoituna numero 3. Nyt ikä lähentelee jo numeroa 5, siispä saa nelonen jäädä välistä. Vitonen on ensin ommeltu kankaaseen mallin mukaan niin että alapuolella on toinen kangas. Ompelun jälkeen leikkelin paitakankaaseen vitosen muotoisen reiän ja jätin puolisen senttiä reunaa rullautumaan pesussa. Tämän paidan olkapäillä takana on lyhyet hapsutkin pojan toiveesta, vaikkei ne kuvassa näykään.
Hapsut lienee muodintapaista tällä hetkellä, joten niitä siis enemmänkin.
Hapsuja on tullut tehtyä myös tyttöjen hihattomiin toppeihin. Ennen hapsujen leikkausta näytti kuin olisi tulossa toppeja kiinteillä ruokalapuilla..
Hupparitkin on isommalla pojalla kaikki pieniä ja puhkikulutettuja. Tämä syntyi eri collegekankaiden jämistä, enkä tehdessä osannut päättää onko värit hienot vai karmeat yhdessä. Käytön myötä olen kallistunut ensimmäisen puolelle.
Kesälomareissu tuli tosiaan tehtyä hienoihin maisemiin; Tornion kautta Norjaan ja Inarin kautta kotiin.
Taisin itse ensimmäisenä potea koti-ikävää, ja myönnän, että osa ikävästä kohdistui etenkin ompeluhuoneeseen. Ennen reissuunlähtöä oli toki perinteinen viimetipan ompeluinspis, ja totesin että meistä on Bernina220:n kanssa tullut entistä parempia kavereita keskenämme..
Aikas mukava tunne reissun (ja pesun) jälkeen viikata niitä uusia vaatteita kaappeihin ja huomata että nehän tulivat meille jäädäkseen, eikä vain reissun(muka)vaatepulaa helpottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti