tiistai 4. maaliskuuta 2014

Reissupeitto ja uusia kankaita

Ihanista kankaista jää ihania paloja, ja niistä paloista voi tehdä ihania peittoja. 
Tässä uusin reissupeitto, koko sellainen 65x65cm, joka on just passeli käyttää turvakaukalossa tai vaunuissa lisäpeittona, eikä se viistä pitkin rapaista luontoa (täällä on kyllä ihan täysi talvi vielä, lunta, lunta ja lunta.).  Tai vaikka vaipanvaihtoalustana  ja myöhemmin sitten pulkassa istuessa pepun alla. 


Toinen puoli on pehmeää yksiväristä pinkkiä trikoota, ja välissä vanu. 


Mukaan pääsi viimeisistä sirkushepoista viimeisin  (no takapuolia löytyisi puolikkaita vielä...!! )  ja monia muita ihania kuoseja.  Tämä löytyy myynistä tuolta valmiista vaatteista, ja olispa näitä ihana tehdä lisääkin. 


Ja muutamia uusia kankaita löytyy myös, mm. seuraavat. Ja tarkoitus taas piakkoin tuota kangasvarastoakin päivittää. 

Pikkupiltin Sweet candy kankaasta piti äkkiä tehdä pipo neiti I:lle, sitä on sitten lainanneet niin isosisko kuin pikkuvelikin. Tässä fleecevuori, joten menee jo nyt täällä talvessa. Malli on laskomalli, eli siitä tulee tuollainen 'rasti' tuonne huipulle, ja ainakin omasta mielestäni istuu kivasti päähän kuin päähän.  Tämä on aika matala pipo, mutta tuo laskos sopii mainiosti myös sellaiseen lörppä-malliin.
 

Kangasta siis löytyy jonkin verran vielä myös tilaustöitä ajatellen, ja toki tarpeen ja saatavuuden mukaan sitä voi saada lisääkin.


Toinen makiainen on Metsolan iso apila, karkkipinkki sellainen. Myös sitä perussinistä on vielä varastossa.

4 kommenttia:

Retu kirjoitti...

Ihana tuo peitto! Miten saat trikootilkuista noin siistin, ettei saumat aaltoile yhtään?

irinka kirjoitti...

Kiitos, hmm.. miten lie :D Hankalinta se oli nuita ulkoreunoja ommellessa, ja siellä sitä aavistus voi ollakin, mutta sitäkin ommellessa oli vanu välissä joten ei nekään mahdottomasti venyneet. Noissa lyhyissä saumoissa ei ollut ongelmaa.. ja kuuma hörytys toki tekee paljon, joka välissä.

Saana kirjoitti...

Oletko tikannut tilkut jotenkin kiinni taustakankaaseen? Itse juuri viikonloppuna tein elämäni ensimmäisen tilkkupeiton, josta tuli ihan hieno ja siisti, mutta tajusin vasta reunakanttaukset ommeltuani, että siististi tehty tikkaus on ihan mahdotonta sen jälkeen. Sopii siis vaan toivoa ettei sisällä oleva vanu lähde vaeltelemaan peiton sisällä kun on vain reunoista kiinni, silloin ei taida olla enää paljon tehtävissä peiton pelastamiseksi :/ Esim. konepesu tuskin onnistuu, vai mitä luulet? :)

irinka kirjoitti...

En ole tikannut koneella päältä, saamaa mieltä että siistin tekeminen on haastavaa jos ja kun molemmilla puolilla on joustava kangas. Mutta olen käsin ommellut vanun kiinni huomaamattomasti tuohon tilkkuosioon muutamista paikoista. Joten käsinpistot ei näy nurjan sileällä kankaalla. Uskon että näin pysyy vanu matkassa ainakin hienopesuissa ja tahranpoistossa.