sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Kamera lomailee

Tiukan blogitusputken jälkeen on taas ollut hiljaisia päivä, ja syyllinenkin tähän vakavaan poikkeumaan löytyy: Kamera, joka lähti etelänlomalle. Hyvä kyllä, että meiltäkin edes joku käy nauttimassa rantalomasta. Jospa siitä joku hiekanmuru tai auringon säteen heijastuma kantautuisi tänne pohjoisen kesäänkin.

On täällä tosipuheessa riittänyt paistetta, todisteeksi kelvannee viime kesänä istutettu Pioni, jonka ensimmäiset valtavat, komeat kukat on nyt ikuistettu kännykkäkameralla.

Lappiinkin ehdin minilomalle alkuviikosta. Metsien kätköistä löytyi useampikin vanha kämppä, yksi poromiesten käytössä oleva, toinen puoliksi sortunut ja kolmas josta ei ollut juuri mitään jäljellä. Mutta, mikä hauskinta kämppien seinissä oli tälläisiä:

Huomatkaa malliksi litistetty tölkki kojeen vieressä ja näitä puuhanneen yhdityksen nimi. Yhdistyksellä näyttää edelleen olevan vireää toimintaa, joten mukaan vaan sotaromua keräämään talkooleirille, voisi olla mielenkiintoinen kokemus sekin. Vieläköhän laittavat näitä litistimiä kämppien seinille?

Valmistajakin ko. käteville laitteille luki laatassa, ja ajattelimpa tilata muutaman meidänkin talon ulkoseinään kiinnitettäväksi. Panttia ei tosin tuon jälkeen taitaisi saada takaisin, ja puhelinnumeron suuuntakin oli mallia 9692 tsjp. Niin, että epäilen vastaisiko sieltä enää kukaan. Jostain syystä nämä oli minun mielestäni tosi hauskoja, ehkäpä nämä teille muille on peruskauraa ja tuttua kampetta.

Ja p.s. tiedättehän, miniloma=kaksi päivää kävelyä enimmäkseen suolla, ilman kunnon yöunia.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Desingia keittiöön.fi


Tämän kertaisessa postauksessa onkin hurjasti itsetehtyä; laitoin ryynit purkkeihin.

The Purkit löytyi paikallisesta kierrätyskeskuksesta, missä hinnat ei huimaa päätä. Meinasin menettää nämä jo ennen kuin näitä omakseni sainkaan. Vieraan vallan kansalaiset taisivat luulla minua myyjäksi, kun näitä lykin kärryissä kohti kassaa. Innokkaana ihastelivat purkkeja ja meinasivat käydä käsiksi, jolloin minä puoliksi elekielellä ja tiedättehän-millä-kun-tarpeeksi-hitaasti-suomea-puhuu-kyllä-ne-ymmärtää-kielellä totesin että nämä ovat minun ja pakenin purkkien kera autoon turvaan :D

Maksoin kokonaisen euron näistä kappaleelta!! Purkkeja on kuusi kappaletta ja varmaan arvaatte, ne on ihania! Kaikissa on tiivis kansi tuollaisella painettavalla napilla; tuttu systeemi Kippowaren mehukannuista ainakin minulle. Kannet on sopivan tiukkoja, pitävät lasten sormet erossa mielenkiintoisista ja sotkevista ruoka-aineista.

Pikaisella googlauksella löytyi tuon Erik Kold Plastin muovipurkkeja ja astoita paljonkin. Ovat siis Tanskasta ja retroilijoiden suosiossa, kuten nuiden vuosien iloiset ja kestävät  muoviastiat tapaavat olla.

Viimeisenä vielä ihanat Nokian lasten kengät, näiden tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa, mutta käytetty on minulla tai sisaruksillani, luultavasti kuitenkin 80-luvulla?  Oikeastaan piti kuvaamani edellisen postauksen kangasta päätyneenä seinätauluksi, ja vähänhän se tuolla kukan takana pilkottaakin.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Kangas-hankintoja

Blogataanpa välillä kasvavaa kangasvarastoa.  Kuukauden takaiselta IKEAn reissulta tarrttui jos jonkinlaista kangasta mukaan. Miten siellä taas olikin niin monta kaunista kuosia? Tällä kertaa hyllystä löytyi kaikkia, mitä olin etukäteen suunnitellut, ja tietysti vähän muutakin.  Muistan joskus suunnitelleeni kovasti tiettyjen kankaiden ostoa, ja kun ne on sitten kaikki puuttuneet hyllystä,on tullutkin kangasosasto halvaksi. Jotenkin sitä ei osaa äkkiä mieltyä mihinkään muuhun, kun jotain on kauan suunnitellut ja aikonut. No, siitä oppineena menin rohkeasti päin kangasosastoa, ja ihan meinasi hankinnat lähteä lapasesta. 

Lisänä kuvissa vielä aiemmin mainitsemani Marimekon Prinsessa Ruusunen-kangas, joka oli uusi tuttavuus minulle. Kuosi lienee melko vanha, ja jotenkin siitä tulee enemmän mieleen hämähäkit kuin prinsessat. No, kaunis se on, ja jotain siitä vielä tulee.

Keltaisesta tulee näillä näkymin pöytäliina, tosin ei tiedä mihin se siitä käytöstä joskus päätyy. Oranssi-mausteinen mustikkakangas päässee seinätauluksi, ja lopuista  voisi tulla sohvatyynyjä tai kaitaliina keittiöön. Vihreä-mausteinen mustikkakangas taas päätynee olohuoneen paneeliverhoiksi, jotta saan joskus vaihtelua nykyisiin. 

Lasten kangas, jota ihastelin jo kaverin seinällä lastentaulussa, on tarkoitus leikata ja ommella isomman neidin päiväpeitoksi. Ideasta kiitos isosiskolleni :)   Kangas on, kuten kuvasta näkyy ruttujen perusteella, ollut jo kovassa käytössä lasten telttana ja leikkipeittona. Kuosi on kyllä ihana, pirteä, raikas, reipas ja kaunis.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Päivitystä pitkästä aikaa

Hyvää Syntymäpäivää sulle toivottaa hän, ja lahjoittaa viisi sataa jätskiä... Tämän kakun myötä toivotettiin meillä hyvää Syntymäpäivää 4-vuotiaalle! Samalla nuket saivat uudet 'makuupussit', enimmäkseen kierrätysmateriaaleista tehtynä. Käyttöön pääsi mm. vanhat verhokankaat ja pari matalaksi kutistunutta trikoopaitaa. Vetoketjut on ostettu halvalla kierrätyskeskuksesta.

 
Kuvat puhukoon puolestaan valmistuneista trikoopipoista ja tilauksesta tehdyistä tyttöjen kesätakeista. Päällinen takeisssa on Tiritomista tilattua puuvillakangasta, sisus ja vetoketjut paikallisesta kangaskaupasta.