sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Joka vanhoja muistaa, sitä voi blogissa seurata


Tässä ulkoasua päivittäessä (ja päivitellessä) mietin, jotta jos kuitenkin laittaisin tänne vielä jälkijunassa juttuja, joita olen tehnyt ja instagramin puolella esitellytkin, mutta täällä blogissa en. Pitkähkö ja ajassa pomppiva postaus, olkaa hyvät! 


Marimekon Kaunis Kauris -kankaasta ompelin laskosverhon makkarin ikkunaan. Verho on kaksinkertainen, siinä on pimentävä kangas takana. Vähän reunoilta paistaa valo, kun verho ei tule ihan seinää myöten, mutta mukavan hämärän tällä saa kesäöihinkin.


Tämä pikkuinen body lähti lahjaksi toiselle omankin koirarotuni harrastajalle. 
 Kangas Ommellisen, ja voi että kun sitä saisi lisää!!


Ja tämä, ihanaa harvinaista herkkua. Löysin kauniin tuunaamista kaipaavan pöydän ja tein siitä tälläisen. Väri on oikeasti vähän kylmempi ja enemmän lila, kuin kuvassa. Pöytää oli kidutettu kalkkimaalilla, jonka pesin ja hioin mahdollisimman vähiin.. en kuitenkaan niin kaunista puuta saanut esille, että sen olisi voinut käsitellä lopulliseksi pinnaksi. Paitsi jaloissa, ne on pesty, hiottu ja lakattu.


Ja tämä, oi ja voi!  Kultaisen mummuni vanha paita pääsi jatkamaan elämää minun kanssani.  Tein siitä vähän kapoisemman  ja hihattoman, taidan viettää tulevan kesän tämä päälläni 💗


Joulukuun koittaessa viime vuonna, meillä juhlittiin kymmenen vuotta täyttävää tyttöäHarry Potter- teemalla. Lahjaksi tein paidan omasta neuleesta, joka liki käyttämättömänä odotti pääsyä kirpputorille. No, siitä sai hyvin kappaleet, hyväksi käyttäne pääntien ja hihojen sekä helman resoreineen, ja paidan kruunasi eBaysta tilattu silityskuva HP-tekstillä. 



Kynsikkäät valmistui Sweet Things -blogin  adventtilapasten ohjeen edetessä. 
Muokkasin lapaset itse kynsikkäiksi, ja lähetin ne lahjaksi siskolleni. Voi, miten värikkäät *ironiaa*!


Ja sitten, joulun aikaan olimme kipeitä, sukuloinnit ja muut menot jäi väliin liki kokonaan. No pelasimme kotona blokusta ja neuloin ainakin nämä yhdet lapaset, muistaakseni toisetkin, mutta kuvaa en nyt löytänyt.  


Voisin esitellä vielä myös tämän porukan; ekaluokkalaisen aapisessa seikkailevat Olli- jänis, Annu- kettu ja Lempi-kärppä. Nämä tyypit asuvat siis lasten koululla, ja minä sain olla hovivaatturina tekemässä heille vaatteet, jotka väreiltään ja malleiltaan jäljittelevät aapisen kuvitusta.  Itse pehmot ovat muiden äitien tekemiä, eli kaupasta ostettuja. 


Talvella tein ystävän vauvalle raitaisen karkkisen bodyn. Taisi ongelmana olla söpöjen kankaiden puute, tai palojen pienuus, joten jotain piti keksiä.  Kuvat on kyllä ihastuttavan pimeitä hämärän valkoisella hangella.. ehkä se päivä oli niin lyhyt etten ehtinyt valoisammalla kuvaamaan, tai ehkei sitä valoa tuona päivänä enempää ollutkaan? 


Yksi samaan kivakangaspulaan melkein kaatunut ompelus oli myös tämä: Super Mario t-paita yksivärisistä trikookankaista applikoiden. Ihan peruspaita, netistä etsityn kuvan inspiroimana, ja nähdäkseni se ilahdutti saajaansa!  Ja omien kävi niin kateeksi, että tein perään kaksi samanlaista lisää.  


Jotenkin viimeaikojen ompelufiilisten vähyys on näkynyt (onneksi, toki) myös kankaiden ostelussa. Uutuudet, joita ihaniin kotimaisiin kauppoihin ilmestyy liki viikottain, eivät jotenkin innosta tilaamiseen asti.. turhaanko niitä kaappiin tilailee oleskelemaan? 

Paitsi että, poikkeus vahvistaa säännön;  piti vastikään käydä tsekkaamassa Paapiin Popup-myymälä paikallisessa Taitokeskuksessa, ja heräteostaa tietysti muutama kaunis kangas, ihan ilman etukäteen päätettyä käyttötarkoitusta. 




Neulerintamalla lähdin mukaan syksyn(?) trendiin tehdä feikkiadidas-sukkia lapsilleni. 
Nämä on muistaakseni nallea tai jopa seitsemää veljestä. Tein kuvion kirjoneuleena molemmin puolin sukkaa, en ollenkaan tykkää jälkeenpäin tehtävästä silmikoinnista, mitä monet on käytäneet.

Tein kolmet, kuvasin yhdet. Sain ne yhdet blogattua puolen vuoden päästä valmistumisesta.
Perus. 
Kuvastaa kokonaisuudessaan tätä tekemisen tahtia sinänsä hyvin. 



Pikkutassun myötä vielä hyvää kesän alkua kaikille toivottaen!

perjantai 31. toukokuuta 2019

Gepardit

Kevään aikana olen taas haikaillut bloggaamisen perään.. aina kun jotain valmistuu, ajattelen että olisi kiva kun se tallentuisi automaattisesti blogiin kaiken muun tallennetun jatkoksi.  Mutta ei vielä pelaa silmä-kamera ja ajatus-äppi aivan saumattomasti yhteen bloggerin kanssa, pöh. Ehkä joskus vielä.  No kokeilen näin puhelimen kautta ainakin nyt yhdesti, millaista jälkeä saan aikaan.

Eli uusimpana, tai no ei aivan, mutta melkein, tein pojilleni hupparit gepardi-kankaasta. Kangas on ostettu huhtikuun puolella Tallinnasta, Karnaluksista. 


Nuoremmalle minttua lisävärinä, ja tavallisemmat taskut, isommalle vetoketjullinen kännykkätasku ja resorit tylsemmin -tai tyylikkäämmin- mustat.

Kaverina ja erittäin hyvänä apuna kuvatessa huppareita, oli tälläinen karvainen pieni otus. Tae, suomenpystykorva 😍 Nyt noin 11 viikkoa, alemmassa kuvassa vasta 8viikkoa.