Onni on oma 2G GPRS-yhteys. Siis todella raivostuttavaa yrittää ladata kuvia tai saada edes bloggeria auki näin huonoilla nopeuksilla, kuin mokkula nyt tarjoilee. Hyvä puoli on sitten se että joutaa ompelemaan, kun ei kehtaa tietokoneella olla..
Vallilan tämän syksyn uutuudesta, Erik Bruunin Jaffa-kankaasta vuodelta 1959 pingotin taulun keittiöön. Kuva oli ja on yllättävänkin iso; n. 85x66cm. Rakensin kehikon listanpätkistä, joita raksa-ajalta yhä riittää. Onneksi ne niin kutsutut jiirikulmat (joita minun tekeminä ei ehkä sellaisiksi voi kutsua, kun menivät huolellisista mittauksista ja sahauksista huolimatta ihan päin..öö..peetä.), niin ne jäivät kuitenkin tuonne kankaan reunojen alle piiloon.
Jämää jäi puolikkaita pulloja kankaan toisesta laidasta, joista sitten ompelin pehmolimukkaa.
Voi kuinka näillä on hauska pätkiä toisia.
Oranssin pullon toinen puoli on keltainen pullo, punaisen pullon toinen puoli on tummaa pohjakangasta ja vaakasuunnassa lukee tuo iso JAFFA-teksti.
8 kommenttia:
"Voi kuinka näillä on hauska pätkiä toisia. "
repesin tuosta lauseesta syntyneille mielikuville :D voin kuvitella tilanteen.
tuo jahvakangas on kyllä upeeta!
Upeeta! :) Tosi kiva idea!
ihana!!! samanlaiset kehykset kun väsättyä kovan kiroilun jälkeen sain, niin jokuinen vinkkasi että rautakaupasta saa 2 eurolla ison styroksipalasen mihin vaikka nuppineuloilla kangas helposti kiinni...
Juuh, styroksille (tai tarkemmin sille vähän ohuemmalle siniselle tiiviimmälle levylle) olen minäkin tehnyt tähän asti kangastaulut, mutta nyt ei vaan jaksanut kauppaan asti lähteä :D
Ja neuloja kätevämmiksi olen kokenut niittipyssyn kankaiden kiinnityksessä myös tuolle styroksille.
Upea taulu! ja huippuidea nuo pehmolimukat :)
-Jenni-
Tuo kangas on aivan huippu! Ja hieno taulu sekä pehmopullot :)
sama kangas ku mulla keittiössä <3 <3
-Eeva
Hyvä idea nuo pullopehmot. Hieno kokonaisuus. :)
Lähetä kommentti