Ja mustaa. Niistä on eskarilaisen pipo tehty. Neitin tarkkojen toiveiden (käskyjen ja vaatimusten) pohjalta tein hänelle uuden pipon. Samalla sain kaupiteltua käyttöön kirpputorilta edullisesti ostetun ticketin haalarin. Tänä talvena tähän asti on ollut käytössä vain housut ja takki. Neiti on itse joskus halunnut haalaria, mutta minä pihi-äiti en ole raskinut ostaa kun ajattelin että se kuitenkin jää käyttämättä. No tämä yksilö oli edullinen kirppisostos, jolloin värissä ei juuri ollut valinnanvaraa, mutta ostin silti pois.
Lopulta mustan pipon lupaamalla haalari kelpasi päälle, ja sen jälkeen ei ole tainneet toppahousut eksyä jalkaan ensimmäistäkään kertaa..
Tupsuun piti saada neo-värejä, tai ainakin sinnepäin. Saisi olla vielä voimakkaammat, mutta aika päheät on jo nuokin värit. Lankajämiä, mikä mitäkin puuvillaa tai muuta.
Musta on neulottu kahdella langalla yhtäaikaa: paksumpi on Katian Peru-lankaa ohuempi Novitan tuota paljettilankaa, mikäs se nimi olikaan? Yksi avulias kaveri on erikoistunut tätä nykyä repimään kaikkien uusien lankojen vyötteet samantien silpuksi, joten en jaksa etsiä.
 |
| Kaikki sovituskuvat taas yhtä tärähtäneitä. |
Letit letitin moninkertaisilla langoilla ja ompelin käsin kiinni pieniin korvaläppiin, jotka virkkasin valmiiseen pipoon. Virkkasin myös yhden kierroksen kiinteitä(?)silmukoita reunaan ettei se kierrä itseään rullalle. Alareunassa ei siis ole ollenkaan joustinta neulottuna, vaan pipo on kokonaan sileää neuletta. Yhdesti purin aloituksen että sain piposta sopivan, ja kyllähän se aina kannattaa. (ai että mikä mallitilkku?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti