Lapasta ja sukkaa

Muitaihanian-pilvikuvion innoittamana edelleen, tein lahjaksi lähtevät värikkäät lapaset. 

Lankoina Jannea ja seiskaveikkaa. Silmukoita lienee 40. 

 

Ja postauksen leuhotusosio seuraavaksi: Tein henkilökohtaisen

ennätyksen ja kutaisin itselleni sukat alle vuorokauden ajassa... ja tietysti aiemmin hehkutetun kikkakolmosen avulla, eli mennään valmiille ruoille hyvään seuraan ilman velvoitetta kotitöistä.  Nyt se vain onnistui mahtavassa seurassa mökkeilyn merkeissä.  

Nopeuteen kyllä vaikutti langan paksuus: kaksinkertainen 7veljestä/Janne-lanka, jolloin silmukoita koko sukassa oli vain 32s ja malli oli tavista taviksempi, jolloin neulomaan pystyi vaikka pimeässä silmät kiinni.  Ja ehdin kyllä kutomisen lomassa saunoa, syödä, tiskata, keittää kahvia, nukkua ja hoitaa pientä kummityttöäkin hetken verran.  Nämä on niiiin kotisukat, paksut eikä kovin äkkiä toivottavasti puhki.  Kenkiin nämä ei oikein sovi, mutta ovat niin lämpimät että miehen feikkicrockseihin tungettuna tarkenee hakea postin tien varresta.

p.s. hauskasta seurasta johtuen kerrosten laskeminen langanvaihtamiseksi väliin unohtui, joten pientä yksilöllisyyttä sukkien kesken on havaittavissa.. 

Pappa-nuttuja ja muita ompeleita

Pehemiältä tilasin tuubihuiviksi itselleni mustavalkoista leveäraitaista neulosta.  Ei tullut tuubihuivia, vaan tuli kolme pappa-nuttua vauvoille. V-kaula-aukolla ja neppeillä. Tehostevärisillä kanteilla ja irinkan omalla kaavalla. 

Yksi lähti vauvalahjaksi, yksi jäi omalle pikku-ukolle ja yksi, kokoa 68cm limenvihreillä kanteilla, menee myyntiin tuonne valmiisiin vaatteisiin :)  

Muutama peruspertsa paita, jollain villi viikingin sukuisella kaavalla, koossa 98cm keskimmäiselle.  

Ja vielä ihanan raikas Appelsiini-velourinen kruunupipo korvaläpillä. 

Vinoraitaa

Pienillä säädöillä saa toisinaan jotain tosi kivaa aikaiseksi, niinkuin nyt vaikka vinoraitaisen tyynyn ikean puuvillasta. Tehostevärisellä vetoketjulla. 

Jossain puuskassa sain ommeltua myös tuon puusohvan patjaan kunnolla tuon päällisen, tai siis putken jonka sisään patja pujotetaan, ja kas, sepäs pysyy paljon paremmin paikoillaan kuin entinen irrallinen kangas.

Marimekon ysmyihin ei ollut mitään jakoja lähteä paikanpäälle, mutta onneksi on netti. Sieltä siirtyi postipojan välityksellä minulle sinipohjaista Muijaa ja punapalloista Räsymattoa. 

Marimekko-kuosifanina tykkään jättää nuo hulpiot esiin, säälittävääkö?   Ei niitä raski poiskaan leikata, ei muuten lapsenlapsenlapset tiedä mikä kuosi on kyseessä. Tai saati että piiloon jättäisi kaunista tekstiä, tai noo toisinaan pitää jättää piiloon, mutta ovatpahan tallessa kuitenkin. 

Lämmintä ja kylmää

Tai kaksi lämmintä. Toisessa toisenlaiset sävyt. 

Tuhosin joustofrotee- ja velourtilkkuja kahteen pieneen tilkkupeittoon. Ei, meille ei ole tulossa kaksosia.

 Taustat trikoota, välissä paksumpi vanu kaupan kahdesta vaihtoehdosta. Valitsin sen, kun ajattelin että litistyy se käytössä kuitenkin. 

Nämä on pikaiseen surauteltu saumurilla kasaan, ja kaikki materiaalit joustavat, joten en kovin monimutkaisin tikkauksiin uskaltanut alkaa. Tein sitten ympyröitä sinne tänne, että pysyvät kerrokset kuitenkin paikoillaan. 

Turkoosin peiton alkuperäisestä asettelusta, eli 'portaista' ja parista tehosteväristä portaiden ylä(?)puolella, vastasi 7v, joka halusi välttämättä järjestellä toista pinoa lappuja, kun minä asettelin toisia. 

Oma sikinsokin järjestys alkoi sitten jossain välissä tuntua jopa tylsältä, mutta tälläiset tuli ja tykkään molemmista.  

Joskus teen vielä oikeasti ison tälläisen, ja kääriydyn siihen itse. Nämä on sellaisia vaunu/kaukalo/pulkka-kokoisia. Lapun koko leikattaessa 9x9cm.

Irinka esittää: 'kamala mekko'

' Apua! Auttakaa, naisellani on ihan kamala mekko!'

'Älä huuda! Nolottaa muutenkin.'

'Pssst...ehkä minä voin auttaa pääsemään tuosta rätistä eroon.'

'Katsopas Rouva, tässä olisi teille fiinimpi mekko!!'

'Tämä sopii täydellisesti!'

'Rakkaani, armaani, nyt mennään!'

'Kiitos käynnistä, nähdään taas!'

Pääosissa seurakunnan päiväkerhon nukkekodin nuket, joiden nudisti-elämäntapa on nyt mennyttä. 

Kaavat piirtelin itse ja kankaiksi valitsin purkautumattomia kankaita.

terve marraskuu, päät jo paleltuu

Kuvat kertoo, että koneet käy. 

Talven tultua monista pipoista löytyy fleecevuori. 

Ihanaa Puutarha-piiloa saa taas Seliasta, tässä kaksinkerroin meneväksi tuubihuiviksi ommeltuna. 

Siksak-joustofrotee Metsolasta, ja tähdet Royal-tuote, jos en väärin muista. 

Mustapohjainen tähtikangas Royal-tuotteelta ja sisällä punainen fleece. Pipon malli kruunulakki korvaläpillä.

Kypärälakki ja tumput on hyvä lahja pienelle ihmisenalulle. 

 Luonnonvalkoiset merinovillainterlockia ja pinkit appelsiinit EmeliDesignin joustofroteeta. 

top 3 kuinka ehdin neuloa

1. Vie lapsi kerhoon ja käy nopeasti asioilla. Unohda kirpputorit tai välissä kotiin meno, vaikka kerho kestäisi kolme tuntia ja sinun piti viedä vain kolme kirjettä postiin. Kuuntele laatuohjelmia radiosta ja neulo, voi sitä neulomisrauhaa jos autossa ei ole muita. Jos taas takapenkilläkin on joku, varaudu eväillä, rusinat kestää kauan, pillimehu ei niinkään.

2. Suunnittele automatka (täällä periferiassa ei kulje junia) sopivan kauas ja valoisaan aikaan, jolloin ehdit matkalla neuloa rivin jos toisenkin. Tähän tietysti tarvitaan toinen henkilö kuskiksi.

3. Mene päiväkahville (ja lounaalle) ystävän luo. Voit neuloa sohvan nurkassa  reilusti ainakin pari tuntia kun  ystäväsi huolehtii sinun ja jälkikasvusi ruokien ilmaantumisesta pöytään. Ja liian pikainen poistuminen on epäkohteliasta, joten siis neulo vielä vähän.   

Neuloosin oireita siis näkyvissä, mutta ihan hallinnassa vielä.  Itselle, jo jalassa harmaantuneet, valkoiset villasukat Nallesta ja Seiskaveikasta. Huomaa kyllä että keltaiset ja ruskeat kolmiot on paksumpaa lankaa, kun ne ovat suurempia, mutta ei haittaa ei.  Tuosta sivustakin löytyvästä pickles.no -sivustosta lainasin tuon kolmiokuvion, vaikka ei olisi ollut kummoinen itsekään laskea sopivia määriä silmukoita. 

Ekaluokkalaiselle neuloin lapaset. Ihanat!  Kirkas sininen ja pinkki on Janne-lankaa, paikallisesta Taitoneulasta. Musta seiskaveikkaa. 

Kuvio lienee sukua minua inspiroineelle Muita Ihania-blogin Pilven reunalla-kuviolle, mutta kun reissussa kuvion tarve yllättäen iski, niin piirtelin itse muistikuvien pohjalta ja tarvittavaan silmukkamäärään sopivan kuvion.

Jostain kumman syystä langat lisääntyy eikä vähene, vaikka jotain tekisikin. Kauan jo lankakorini (ei puhuta yläkaapin pussukoista mitään) on pursunnut yli ja ympäri. Ja sitten noin kolmepäivää sitten törmäsin Hupsistarallaa-blogissa köyhän naisen säilytysvinkkiin (no ei lopputulokseen naista sovi, kuin ehkä joku aivan pieni), ja piti sitten käydä citymarketin kautta. Ohjeetkin tähän löytyy ko. blogista: klik!  Kiitos sinne!  

Kassi on siis citymarketin Nenäpäivä-kassi tuunattuna.  

p.s. Mennessäni kuvaamaan tuota lankasäkkiä, siirtelin verhoja, ja kas, siellähän oli viellä nuppineulat kiinni koko alataitteen leveydeltä. Ilmankos neulat tuntuukin välillä olevan aika vähissä, ja siis verhot tosiaan on ommeltu, silitetty ja ripustettu jo muutama kuukausi(?) sitten..

p.p.s  Ystävät hyvät, minä voin keitellä seuraavat päiväkahvit!

Mustaa muistojuhlaan

 Joskus eteen annetaan niitäkin päiviä joiden juhliin pukeudutaan mustaan ja hillittyyn. 

Yksinkertainen ja kaunis mekkonen n. kokoa 122 on mustaa kiiltävää satiinia.  

Yläosassa vuorikangas, jonka avulla kaula-aukon ja kädenteiden käännökset on nopea ja siisti tehdä.

 Kainalossa on piilovetoketju ja vyötäröllä lenkit nauhaa ja rusettia varten.  

Jumppiksia

Multiraitojen loppupalat pääsivät mustaan velour-jumpsuitiin ja pipoon samaan settiin.

Multiraidat Royal-tuotteelta ja musta velour muistaakseni samasta paikasta.

Toisen  haalarin koko 56/62cm ja toinen 68cm, jos en ihan väärin muista. 

Joustofrotee-raita on omaa varastoa, valkoinen trikoo hupussa on aika raikas, raikkaampi kuin kuvasta näyttää.  

 

Nuttuja pienille

Kyllähän vauvanvaatteet on suloisia. Ja kummasti 74cm näyttää vauvan vaatteelta kun omista pienin alkaa tarvita 92cm vaatteita jo. 

Tumppujakin lähtee maailmalle harva se päivä, ja merinovillavuorella näin talven edellä.

Tämäkin suloinen setti tilauksesta.

Tiskirättitalkoot ja sivupäivityksiä

Viime perjantaina päätin pitää tiskirättitalkoot itsekseni. 

Kaikki kankaat on joustofroteeta, jämiä tilkkulaatikosta. Koko sellainen 21x21cm.  

Kangas on kaksinkerroin ja saumuroitu reunoista yhteen. 

Vein nämä tarjolle myyjäisiin, ja ilokseni pöytään jäikin pari, jotka toin vanhojen tilalle omaan käyttööni, 

Laatikko on löytö, oi onnea!

Päivitin muuten tuonne valmiisiin vaatteisiin pari vaatetta. 

Ja lisäsin ylälaidan sivuihin erikseen Insuliinihousut-sivun.

Uusimpina tein tilauksesta kahden joustofarkkuiset inskahousut, tuollaisilla huomaamattomilla reisivetoketjuilla ja taskuilla. 

Koko sellainen 122cm. Farkkukankaat kangastukusta.

 

Tuo sininen varsinkin on sellaista ältsin joustavaa ja pehmeää, ja mietinkin että siitä tulisi vaikka itselle kivat farkkulegginsit. Pitää harkita ennen seuraavaa tilausta sinnepäin.