Punaiset vaunut

Kirppujen torilta lähti taas mukaan jotain kodin tukkeeksi. Ihan tosissani kyllä vastustan turhien ajelehtivien tavaroiden keräämistä, mutta mutta.  Näitähän ei voinut jättää ostamatta, kun ne kerran näki ja tavasi hintalapun vielä kolmannenkin kerran epäuskoisena. Kokonaista 12e nukenvaunuista, huh, olisikohan pitänyt tingata?

Vaunut on oikeasti oikein reippaan punaiset eikä tuollaiset oranssinpunaiset, mutta millään ne ei taas näytä siltä kuin haluaisin. Illat on kai jo niin pimeitä, eikä päiväsaikaan taas muistanut kuvata. Sisävalo taas saa kaiken näyttämään kummallisen väriseltä. Vaunut on kuitenkin oikeasti vielä ihanemmat kuin kuvassa. Taitaakohan noista kuitenkin puuttua sellainen päälletuleva peitekangas? Kopan kunnossa ei ole yhtään mitään vikaa, BRIOn kylttikin kiiltää mallikkaasti ja koppa raikas ja puhdas, mutta ratasosasta sentään löytyy vähän ryhmyä katu-uskottavuutta tuomaan.  Vuosiluku lienee jotain 80-luvulta?  


Uusin tilaustyöompelus on postitettu, ja odottelen että omistaja näkee sen omin silmin ennen bloggausta.  Neulominen taas....hmm. Menee sarjaan raskaita tunnustuksia: Neuloin miehen villapaidan viimeistelyjä vaille valmiiksi, mutta siitähän tulikin huono=ahdas hartioista, joten purkuun meni hihat ja yläosa raglankavennuksineen. Tulin mallia zoomaillessa sellaiseen tulokseen, että tarvittavaa väljyyttä hartioihin saisi suuremalla silmukkamäärällä hihoissa ja tekemällä mahdollisesti muutamia kavennuksettomia kerroksia ennen raglankavennusten aloitusta, jolloin yläosa olisi vähän korkeampi. Aika näyttää saako siitä jatkossa varsinaista blogattavaa vai lisää raskaita tunnustuksia..

Nukella olevan kruunupeiton olen itse vuosia sitten pikaisesti ommellut ja aplikoinut kuvan, kun nukeilla meinasi palella öisin.

Reissun väri

Eteläisiä kirpputoreja ja Korian abc:tä kolunneena on taas kotiuduttu kotinetin ääreen.

Korialla on Novitan myymälä absin yhteydessä, missä toki oli pakko käydä sielläpäin kulkiessa. Mitään mahtavia alennuksia ei tämän vierailun aikaan siellä ollut, mutta tarttuihan sieltä sentään jotain. Väriksi valikoitui lämpimän oranssin keltainen molempiin lankoihin joita ostin. Floricasta tarkoitus tehdä jotain pikkuneidille, Temposta itselle.

Samaan värisarjaan kuuluu ihastuttava Marianne, jonka bongasin siskon kanssa hauskalta kirpputorilta, jonka nimi ei jäänyt valitettavasti mieleen. Siellä kouvolan suunnalla kuitenkin. Mariannella kelpaa punnita tulevien vuosien marjat, kalat ja tottakai langatkin, joten voin  tulevaisuudessa tuollaisella kymmenen gramman tarkkuudella kertoa töiden lankamenekkejä. Vaaka on ollut ostoslistalla koko kesän ja syksyn, joten tälle kahden euron löydölle oli jo tilaustakin.

Kuka saa, kuka saa..

Pikaisesti valmistui kaksipuolinen lorupussi, joka toivottavasti kelpaa sekä tilaajalle että lapsilleen :)  Viidakko-kangas on Hemtexin aikuisten pussilakanaa, josta aiemmin olen ommellut lasten peittoon sopivat vuodevaatteet, ja aina sitä vain riittääkin. Toinen puoli on Ikeasta vastikään haalittua kangasta, samaa sarjaa kuin edellisen postauksen neuvolakorttien kettukangas. Kiristysnauha ei toivottavasti ole liian nihkeä toimiakseen; kumma kun tätä tavaraa on työhuone pullollaan, mutta ei löydy sitä ainutta pyöreää liukasta nyöriä, jota tämä kaipaisi.

Nauhamerkkejäkin ompelin molemmille puolille; toiselle suosikkini punahilkan, toiselle tuollaisia kuorma-autoja (jotka ei näköjään kuvassa oikein näykään). Nyöri tulee ulos yläreunasta, jolloin molemmin puolin käyttö on yhtä helppoa (vaikeaa).

Lorupussin alla näkyy anopin varastoista pelastettu räsymatto, joka on iiihanan turkoosiraitainen ja sopii meille kuin nenä päähän. Anopin sanoin tosin: tylsän harmaa matto, josta syystä varastoon joutunutkin.

Kansiin ja kirjoihin

Ompelin ohimennen lähisukuun syntyneille vauvoille taas neuvolakortti-kansia. Tällä kertaa kankaana Ikean paksu puuvillakangas. Paksuuden takia en käyttänyt tukikankaita ja hyvä niin, meinasi kääntämisen ja tikkausten kanssa mennä hermot (ja neulat) näinkin.

Toisin kuin yleensä, tein kannet kokonaan samasta kankaasta.  Paavo saanee selvästi miehekkäämmän tummemman kansion, vaikka toki siitäkin löytyy ripaus vaaleanpunaista; takakannen peurasta ja sisäpuolelta taskukankaasta. Serkku-neiti taas tulee saamaan pupukuvioisen kannen omille lappusilleen.

Norjalaismyssy

Eräs Paavo saa anopin vinkistä/tilauksesta Norjalaismyssyn Lanett-langasta. Samasta langasta on anopin käsissä syntynyt ihastuttava villapeitto, vaikkapa vaunuajeluille lisälämmikkeeksi. Toivotaan että pipo on Paavolle sopiva kooltaan ja myöskin kelpaa vanhemmille. Ohje on googlattu ja sovellettu käytössä olevaan lankaan, arpoen tietysti kokoa. Silmukoita loin 90 ja puikkojen koko 3. Pään ympärys on varmaan kokoa 0-3kk. Noin niinkuin unohdin tietysti mitata tarkat sentit valmiista piposta, mutta veikkaisin reilua 40 senttiä.

Pikaisesti jos ohjeenkin kirjoittaisi, ihan vaikka vain omaa tulevaa käyttöä varten:
Luo 90 silmukkaa, (joku muu loisi 91, mutta minä en halunnutkaan sinne taakse kahta silmukkaa lisäysten väliin, vaan yhden)
Neulo suljettuna neuleena 1. krs. nurjaa, 2. krs oikeaa, 3. krs. nurjaa...jne yhteensä 7 kerrosta.
8. kerros: Neulo 1o, lisää 1, 13o, nosta 1 neulomatta, neulo kaksi silmukkaa oikein kiertäen yhteen (=takareunoistaan) ja vedä nostettu silmukka yli.  Neulo 13 o, lisää yksi, 1 o, lisää 1. Neulo 13o, nosta 1 neulomatta, neulo kaksi silmukkaa oikein kiertäen yhteen (=takareunoistaan) ja vedä nostettu silmukka yli.  Neulo 13 o, lisää yksi, 1 o, lisää 1.Neulo 13o, nosta 1 neulomatta, neulo kaksi silmukkaa oikein kiertäen yhteen (=takareunoistaan) ja vedä nostettu silmukka yli.  Neulo 13 o, lisää yksi.

Toista 8.kerrosta joka toinen kerros 10 kertaa. (joka toinen krs. kaikki oikein). Sen jälkeen tee vain kavennukset joka toinen kerros, kunnes silmukoita on alle 10 jäljellä. (Jos haluat lakkiin pidemmän piipan, tee lopussa kavennusten väliin enemmän kaikki oikein-kerroksia). Neulo loput aina 2 silmukkaa oikein yhteen, kunnes jäljellä on enää 1 silmukka. Vedä lanka viimeisen silmukan läpi ja päättele työ.

Neulo nauhat  haluamasi mittaisiksi 4 silmukalla i-cordina.  (ohje Ulla-neuleeseen). Päättele nauha ja pujota langan pää nauhan sisään. Ompele nauhat käsin myssyn korvallisiin.

Langanpätkistä

Välipalana puikoilta valmistui neidille raitasukat langanjämistä. Lankakoria siivotessani neiti keräsi pussiinsa kaikki punaisen sukuiset pikkukerät, joista valmistui oikeat unelmasukat langanpäiden päättelyä rakastavalle neulojalle (jollainen minä en ole).  Neiti on tyytyväinen ja jämät vähän entistä pienempiä, loput päässeekin sitten askarteluihin materiaaleiksi.

Nämä taitaa kuitata sen Pannulappuja langanpätkistä-kohdan must-to-do-listaltani, vai mitä arvon raati sanoo? Pahoittelut heiluvista varpaista kuvassa..

Ei kangasta ilman kolmatta

Piti taas eksymäni kangaskauppaan, eikä mihin tahansa, vaan paikalliseen marimekon jälleenmyyntiliikkeeseen. Oikeastaan metsästin niitä täydellisiä lyhtyjä ulko-oven viereen ripustettaviksi, mutta samalla toki piti tarkistaa kangaspalalaatikko, jonka kangaspalat on yleensä -30% pakkahinnoista. Mukaan tarttui pala ihanaa Sanna Annukan vuonna 2008 suunnittelemaa Kanteleen kutsu-kangasta. Leikkelin kankaan leipomusliinoiksi ja pannulapuiksi, joten tämä pääsee ilmiselvän sukulaisensa Sanna Annukan kuvittaman kahvipurkin kaveriksi ilostuttamaan keittiötäni.

Toisen kangaslöydön tein kirpputorilta hurjaan 40 sentin hintaan. Pyörittelin hauskaa lasten tyynyliina pitkään käsissäni ja päätin, että jos keksin sille heti käyttöä saan ostaa sen. Tarkoitushan on olla keräämättä turhaa kangasta nurkkiin (marimekon kankaat ei ole koskaan turhia, paitsi unikko-kuosiset toisinaan). Liina oli valitettavasti liian pieni käyttöön otettavaksi lasten nykyisiin tyynyihin, joten se oli heti poissuljettu ihanne-vaihtoehto.

Jostain idea sitten putkahti, no olin tosipuheessa jotain sen tyylistä miettinytkin: neitien nukensänky näyttää niin kurjalta ja kaljulta levypohjineen, kun petivaatteethan siinä eivät tietenkään pysy hetkeä pidempään. Päällystin siis pohjalevyn tyynyliinalla (sekä suikaleella toista puuvillakangasta) ja lisäsin väliin kerroksen ohutta vanulevyä. Ompelin viimeisen sivun käsin umpeen, joten ihan helposti tästä ei neidit saa päällyksiä vietyä. Nyt pohjalevy pysyy tiukemmin paikoillaan ja siihen on nähtävästi mukava laittaa nuket nukkumaan.  

Ja vielä se kolmas; kierrätyskeskuksesta kärryyn hyppäsivät vihreänruskeat retro-verhot, joista kuvittelen ompelevani itselleni pihatakin. Edellinen the pihatakki on niin monessa maalissa uitettu, ettei sen kanssa viitsi enää postilaatikollakaan käydä. Voi jos joku antaisi hieman lisäaikaa omille ompeluksille, niin jopas valmistuisi vaikka ja mitä.

Hat-heel socks

Hat-heel sock- ohjeella valmistui mielenkiintoiset sukat. No ihan hienot on sadannen silmukoiden poiminnan jälkeen ja riippumatta taas kummallisesta lankavalinnasta. Muuten tykkään väristä, mutta vihreää on jotenkin liikaa ja sen sävy on varmaan niitä kamalimpia vihreitä mitä on olemassakaan. Kaikki mikä olsi enemmän limeä miellyttäisi minun silmääni enemmän.

Ensimmäisen ja toisen sukan välissä taisin sairastaa aivokalvontulehduksenkin, onneksi ilman jälkitauteja, joten liekö sillä ollut jotain tekemistä sen kanssa, että toisen sukan alulle saaminen oli silkkaa tuskaa. Aloituskertoja oli taatusti ainakin seitsemän, ennenkuin kantapää alkoi näyttää samalta kuin ensimmäisessä.

Sukkahan siis neulotaan varsin kummallisessa järjestyksessä. Tuolta ohjeesta löytyy piirrettynä kuvat, joista järjestys parhaiten selviää. Tein sukat 'Older child'-koon mukaan, jolloin leveydestä tuli sopiva tälläiseen 37 numeron koipeen.( Lanka siis Sandnes mini palett superwash ja puikkoina kolmoset.) Aloitin kyllä naisten koolla ja teinkin ensimmäisen harjoittelukantapään ja kolmiot, mutta sukasta oli tulossa aivan valtava.

Pallohelmamekkoja

Tilaustyönä tehdyistä pallohelmamekoista tuli kerrassaan herkulliset. Kiiltävä satiini sopii pikkutytöille varmasti paremmin kuin aikuisille, ja ainakin yhtä hyvin pienten hurmuri-poikien kravatteihin ja rusetteihin. Saattoipa olla joukko somia serkuksia näissä juhlissa :D

Nyt puikoilta löytyy syksyn kunniaksi taas jotain extremeä: eli tälläiset oudolla tavalla tehtävät sukat.  Ohje vaatii lähinnä tarkkuutta silmukoiden poiminnassa, että saa siistin näköiset saumat. Minut yllätti taas myös neulomisen helppous englanniksi, kiitos mm. Ullan neulesanaston.

Lankana tietysti jotain ihan muuta kuin ohjeessa, joten jouduin taas kokeilemaan ja soveltamaan. Omankokoiset sukat näyttävät tulevan lähinnä lapsen silmukkamääriä käyttäen. Lankana SandnesGarnin väriä vaihtava Sandnes mini palett superwash. Kuvia luvassa myöhemmin jos lopputulos on esittelykelpoinen.

Peltipurkkini ja tilaustyöt

Pitkästä aikaa kirpputorilta tarttui mukaan peltipurkki. Jonkinmoinen kokoelma niitä on kertynytkin, en taida uskaltaa enää samaan kasaan niitä kerätäkään. Noh, jokainen on käytössä, jos ei muussa niin lasten leikeissä.

Uusin aarre on litteä neliskanttinen ja todella hyväkuntoinen. Tunnustan välillä ostaneeni purkkeja kalliilla ja huonojakin, kun jonkinlainen mania oli päällä. Nyt mukaan lähtevät enää hyväkuntoiset, kauneimmat ja käyttökelpoiset.

Teille, jotka ette mielessänne pysty matkustamaan työhuoneeseeni, tiedoksi; täältä löytyy seinältä hylly,  joka pursuaa peltipurkkeja. Yhdestä löytyy tuotemerkit, yhdestä kuminauhaa, yhdestä valmiit tarranauhapalat, yhdestä kokomerkit, muutamasta sälää, yhdestä kyniä, yhdestä valmiita tuotteita ja lopuista ties mitä. Keittiössä on yksi purkki tiskiainepullon kotina, toinen keksirasiana ja kolmas korppujauhopurkkina.

Kuvissa näkyy myös tämän hetken ompelu-työllistäjistä vilaus. Jopas olikin mielenkiintoista virkistää muistia, ja askarrella pikkupojille juhlakravatteja kiiltävästä satiinista. Samasta kankaasta sävysävyyn on tekeillä sitten paljon muutakin tilauksesta, mutta ei niistä enempää nyt ainakaan.

Tunnustus, minulle!!

Hillalta sain tälläisen bloggaajan tunnustuksen! Kiitokset suuret Hillalle!  Samalla kuuluu paljastaa 7 asiaa itsestään ja jakaa tämä seitsemälle bloggaajalle. Yllättävän vaikeita tehtäviä, mutta yritetään:

1. Minua kaduttaa että leikkautin etuhiukset. 
2. Olen taaperoimettäjä.
3. Säästän rumia kankaita, kuvitellen että tarvitsen niitä joskus.
4. Odotan syntymäpäivääni, koska se on hyvä syy hankkia jotain mukavaa itselle.
5. Minua laiskottaa ruokkia pihaan muuttanutta koiraa, onneksi mies on vielä lomalla.
6. Suunnittelen aina enemmän kuin teen.
7. Tykkään siivota, jos vain saan tehdä sen rauhassa.

Tämä tunnustus taitaa olla kiertänyt jo sen verran, että laitan nyt eteenpäin vain kolmelle bloggaajalle. Toisaalta kauniita blogeja on olemassa pilvin pimein, joten annetaan tunnustuksen kiertää.

1. Retrokas
2. Värkkäystä ja Väkerrystä
3. Siksakkia saumurilla

Olkaatten hyvät!